Leegio entisisiä nuorisopoliitikkoja, nykyisiä eduskunta-avustajia, ilmoittaa pontevasti, että vallankumous on nyt tehty, on aika laulun. Kello on liikaa. Missään ei ole tilaa. Jokainen karaokea harrastanut tietää, ettei puolen yön aikaan pääse missään laulamaan.
Mutta tieto onkin salaista. Härregud, Mann's Street odottaa laulutuokiotaan ynnä vodkatonicejaan isoavaa yleisöä. Pienessä, diskreetissä kyltissä alaovella kuiskataan, että jossain tuolla rakennuksen uumenissa on kapakantapainen. Rapussa on ovi, joka on johtavinaan tavalliseen asuinhuoneistoon, mutta viekin iloisten rallien pariin. Konstruktio muistuttaa edesmennyttä Kuopion Liikemiesklubin 5th Floor -karaokea. Tietysti sillä erolla, että Mann's on, kuten se korrektisti sanotaan, homobaari.
Baarin ovella haisee pizza. Sisällä on rähjäistä. Interiööri huokuu lähiöräkälän hiomatonta estetiikkaa. Tummat sävyt, väsähtäneet miehet ja riehakkaat naiset kansoittavat baaritiskin välitöntä läheisyyttä. Loitommalla on tyhjää, hiljaista. Mistään ei huomaa, että ravitsemusliike sijaitsee niin keskellä Helsinkiä kuin mikään koskaan.
Mitään hyvää kuivaa omenasiideriä ei myydä. Fab 5 -asenne on unohtunut narikkaan. Joidenkin oppineiden mukaan nk. pink money tuo mukanaan tyyliä, kulttuuria ja kaikenlaista hienoutta. Ehkä se ei koske juomavalikoimaa.
On laulettava Volga. Ihme kyllä lauluvuoro irtoaa yhä helposti. Tai sitten se vain johtuu uudesta laulajasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti