Kappeli on kallis tavalla, joka tuo mieleen nousukkaan uhon niin poliittisessa, taloudellisessa kuin virkamieseliitissäkin. Hillityt sävyt, kynttilät, kaiken vuoraaminen työläisten selästä riistetyllä nahalla saavat asiakkaan unohtamaan, että kyseessä on joka tapauksessa keskustalaisen osuuskaupan lupsakka liikeyritys. Tupakkalakia odotellessa sikaribaari. Perusviinaa kaupan, Koffin monopoli puree täälläkin hyvän juoman ystävää nilkkaan. Onneksi on viinilista.
No, Kasakka ei varsinaisesti ole baari. Siellähän, Herra nähköön, syödään ruokaa. Kyseessä on pieni, sokkeloinen rafla, jossa maapallon raskaimmat art nouveau -koristeet ja 1800-luvun lopun venäläinen maalaustaide ryydittävät ruokahalua. Tarjoilijat saapuvat ajallaan ja tekevät työnsä eittämättä tuntipalkalla, sillä palvelu ei ole suorastaan tuulennopeaa. Heidän hitaat liikkeensä tuovat mieleen baletin, jonka harrastajia he varmasti ovat. Tummatukkainen etenkin, joka vaikuttaa jostain melodraamasta karanneelta. Hänen puolestaan miehet ja useimmat naisetkin hyppäävät luotien eteen, joten mitäpä aterian pieni viipyminen sitten enää on.
Ruoka on taivaallisen hyvää. Kastikkeistaan keittiömestarit tunnetaan ja sinänsä hyvän lammasšaslikin kruunaa hapanimelään viittaava kastike. Lampaiden taivaassa mäkättää onnellinen karitsa, joka riemuitsee päästyään hengestään hyvästä syystä.
Votkalistalla on Kossun ja Stolin lisäksi Russki Standart. Nollan alle jäähdytetty votka tarjoillaan jääkylmästä lasista yhden karpalonmarjan kera.
Ruotsin arvostetuin hallitsijasuku on ikuistettu Vaasankatuun ja ravintola Kustaa Vaasaan. Täällähän on käyty ennenkin. Baari on edelleen samassa kuosissa. Blackthornia saa yhä hanasta halvalla. Röökinkatku on kaikkien mittapuiden mukaan käsittämätön.
Sateenvarjo unohtuu väärään pöytään, josta se löytyy koskemattomana kaksi tuntia myöhemmin. Rehellistä väkeä, nämä kustaavaasalaiset.
Punavuoren Ahven on kahta asiaa ennen kaikkea: kallis ja siisti. Se herättää kysymyksen. Miksi tämä baari myy vain nuhteetonta viinaa pestyistä laseista? Miksi se ei myy tunnelmaa? Kapakallakin pitää olla bouquet. Kallion paskin räkälä tarjoaa halvan viinan kanssa kaupan päälle tapahtumisen. Punavuoren Ahven ei kumpaakaan. Jos haluaa täysin kontrolloidun juomaympäristön, pitäisi jäädä kotiin ja siivota keitiö.
Seksimessujen asiakkaan näköinen mies roikkuu tiskillä stetsoneineen. Tämä baari on tehty sille kantritanssia ja tilaviinejä harrastavalle virkamiesluokalle, joka haluaa paheensakin vihkivedellä pyyhittynä. Keskiluokka ei kestä mitään. Täällä ei ole sen enempää Kappelin korruption ja lobbauksen ilmapiiriä kuin Kustaa Vaasan ördäävää savusumuakaan. Blackthorn on tasan euron kalliimpi. Syyksi kerrotaan se, että "hanat pestään viiden päivän välein".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti