sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Bar Dolce Vita (Helsinki–Tallinna), Baar Helienna (Kopli 99, Tallinna, Viro), Hell Hunt (Pikk 39, Tallinna, Viro), Sunshine Panoramic...


Kaikki baarit: Bar Dolce Vita (Helsinki–Tallinna), Baar Helienna (Kopli 99, Tallinna, Viro), Hell Hunt (Pikk 39, Tallinna, Viro), Sunshine Panoramic Lounge (Tallinna – Helsinki)


Beigenvärinen, kolmikerroksinen rinneravintola laskeutuu taivaista. Sen etuseinän paikalla avautuu valtava näköala Suomenlahdelle. Bar Dolce Vitan vaaleanruskeaa värimaailmaa aksentoivat kaikista maailman räkäläbaareista tutut gobeliinikuvioin päällystetyt istuimet.

Juottola on täynnä muovituoppeja kanniskelevia kuluttajia. Tilaavatpa he mitä hyvänsä, drinkki tarjoillaan kertakäyttöisestä ympäristöhaitasta. Ja koska sattumalta on juuri kampanja, jossa myydään kolme juomaa kahden hinnalla, synkät merenkävijät roudaavat näitä kauheuksia pöytiinsä kaksin käsin.

Aivan oma ongelmansa on, ettei lemmenlaiva ole juuri viitsinyt satsata baarimikon koulutukseen saati juomavalikoimaan. Hanassa purskuaa Olvin äitelää päärynäsiideriä ja mitään yli kahden nesteen drinkkiä on turha tilata. GT ja skumppa ovat sentään tuttuja Isaacille.

Hän kaataa molemmat kertakäyttöisiin muovimukeihin.

Viro – tuo Suomen siirtomaa, joka lähettää nuorukaisiaan Afganistaniin kuolemaan Yhdysvaltain puolesta ja joka luulee olevansa vapaampi kuin neuvostoaikoina. Mikä maa ja mikä pääkaupunki!

Raitiovaunu lähtee vyörymään kohti Koplia. Matka on pitkä. Linjan äärimmäisessä päätepisteessä odottavat merenkulkuakatemian jättiläismäinen talo, merenranta – ja Baar Helienna.

Hylätyn ja unohdetun liiketilan sisäpuolella on pieni Neuvostoliitto. Nahkasohvaeriöt rytmittävät harmaankellertävää huonetta. Väri tulee keltaisista kaihtimista. Seinustalla on mystinen kolikkoautomaatti, jolla luultavasti voisi pelata jotain sosialistista koripalloturnausta, jos olisi yhä vuosi 1985. Ruudulliset pöytäliinat verhoavat äärettömän kuluneita puisia pöytiä.

Salista käy tie seuraavaan huoneeseen, jossa on lyhyehkö baaritiski ja yritys asiakaspalveluksi. Talossa on etevä keittiö, joka tarjoilee aitovenäläisiä pikaruokia – seljankaa, borštš-keittoa – sekä suppeata juomakimaraa. Siiderin virkaa Heliennassa toimittaa Kiss-päärynäsiideri, jota ihminen ei saata kurkkuunsa asti toimittaa. Onneksi on sentään suomalaista Koffin lonkeroa.

Baariin saapuu toinenkin seurue. Suomalaisia. Otso Kantokorven laatima matkaopas on tehnyt tehtävänsä.

Kopli on toistaiseksi koettu. Raitiovaunu kuljettaa takaisin kohti keskustaa. Vanhan kaupungin kulmilla on hyvä jäädä pois ja lähteä suomalaisturistien ikiaikaiseen tapaan etsimään ylihintaisia kivimuuribaareja.

Yksi sellainen on paremman väen juottola Hell Hunt.

Lankkulattialla tallustelee tarjoilija poikineen toimittamassa asiakkaiden ruokia ja juomia. Baaria on tuunattu hiukan, jotta se näyttäisi baarimaisemmalta. Turhaan, sillä kapakan tekee sisältö, ei pinta. Pöytiintarjoilu on joka tapauksessa viehättävä asia, jonka soisi yleistyvän muuallakin. Juomalista on mittava eikä baari kaihda omienkaan nimikkojuomiensa anniskelua.

Ravintolan oma siideri ilmenee puolimakeaksi päärynäjuomaksi.

Taustalla soi katkeamattomana äänivirtana Stevie Wonderin tuotanto. Vasta, kun tarjoilija on tuomassa laskua, ilmenee, että musiikki on jossain vaiheessa muuttunut R.E.M:ksi. Metamorfoosi on ollut saumaton, huomaamaton.

Sunshine Panoramic Lounge – pyörre- ja mandalakuviot hallitsevat Superfast VIII -lautan dokauskeskittymää. Pienet istuinryhmät punertavine nojatuoleineen ovat täyttyvinään matkalaisista. Baaritiski on pitkä ja kaareva, koska suorat kulmat eivät ole muotia.

Käy ilmi, että Olvin monopoli Virossa on rikkumaton. Kyyppari anniskelee pitkästä aikaa Fizz Dry -siideriä. Jo menomatkalla havaittu kolme kahden hinnalla -tarjous pitää yhä kutinsa, joten mikäpä siinä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sun juttuja on aina ilo lukea! Kun vaan kävisit baarissa useammin nykyäänkin.

Anonyymi kirjoitti...

Niin just! Nyt äijä baariin!

Estofilia kirjoitti...

Koplin raitiolinjan pääteaseman baari on joskus railakka paikka. Viikonloppuisin auki viiteen, ja puolta tuntia myöhemmin lähtee jo ensimmäinen ratikka keskustaan. Muina päivinä se on auki ratikkaliikenteen loppuun eli keskiyöhön. Tallinnan polyteknisen instituutin (TPI) opiskelijat nimesivät baarin aikoinaan alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan "Dispetšeribaariksi", Liikenneohjaajan baariksi. Meriakatemian rakennus on entinen TPI:n päärakennus, nykyäänhän TPI on teknillinen yliopisto ja Mustamäellä. Itsenäisyysvuosina baari sai nimen Derevyashka ( Деревяшка ) eli Puunpätkä tai Kapula, Kalikka, Palikka jne., suomihan on metsästä elävän maan kielenä monipuolinen. Helienna ei ole baarin, vaan erään takavuosien omistajayhtiön nimi.