Kamppi on campia kirjaimellisesti ja kulttuurisesti. Laajat graniittipinnat edustavat 2000-luvun ns. kuollutta kaupunkisuunnittelua. Taide ja elämä voivat olla arvaamattomia ja johtaa nuorisomellakoihin; siis aidataan, suljetaan ja laatikoidaan kaikki stalinistiseen kauppa- ja liikennekeskukseen. Yläpuolelta myydään arvokaksioita arkkitehtiäitien kultapojuille ja alla huristelee metro niitä köyhiä varten, joilla ei ole varaa tukkia ydinkeskustaa Bemareillaan. Keskellä, välissä, persoonattomia, turhautuneita lasipintoja, joiden sisällä on sieluttomia ihmisiä.
Van Goghista innoittunut sisustussuunnittelija on maalauttanut Rotterdamin interiööriin seinän, joka näyttää väärennetyltä kapakanseinältä. Vincent-setä on maailman väärennetyin taiteilija, sikäli tämä sopii hyvin. Kattoon on niitattu pelipaitoja ja lippuja. Nurkassa televisio näyttää lentopalloa. Hollanti on niin aidosti läsnä, että tekisi mieli leikata korvansa irti. Tyystin nykyaikaiseen teknoympäristöön istutettu muovinen maalaistaverna henkii vakavia mielenterveysongelmia.
Juomanlaskija lurauttaa tuoppiin Black Rat -siideriä ja ottaa siitä jälleen kerran kauppakorkeakouluhinnan. Tämä kauppakeskus, Pikku-Espoo, on selvästi rakennettu jollekin toiselle tyypille. Sille, jolla on rahaa, muttei tyylitajua. Kun on edellistä, ei tarvitse jälkimmäistä. Mutta voisiko täällä istua leppoisasti kylänmiesten kanssa katsomassa Alankomaiden jalkapalloliigaa? Yhtä luontevasti kuin avannossa.
1 kommentti:
Tervehdys kapakoiden kiertäjä,
Löydyin sivuillesi Pietari-kuvauskautta. Tuttu paikka minullekin, tunnelmat samanmoisia.
Analyysisi Kampin Rotterdamista (loppukappale) oli aivan kuin oma pohdintani, kun viime vuonna uteliaisuuttani sinne eksyin. Ei ole tarvinnut toiste vierailla.
Itse bongailen Helsingin (ja muun Suomen, miksei myös muun Euroopankin) vanhoja, suht alkuperäisessä asussa säilyneitä ravintoloita. Sellaisia, joissa viihtyy myös pelkän hyvän oluen tai punaviinin parissa. Viikon vinkki...
Entinen 'Risuhokki' on nykyään Ravintola N:o 11 (alkuperäinen nimi oli HOK:n ravintola numero 11). Sieltä saa muun muassa ESB:tä. Itse tilasin. Seuraavaksi aiomme vaikuttaa viinilistaan. Ruokalista on sekoitus perinteistä ja vähän uudempaa riskinottoa.
Jatketaan matkaa.
Vointeja.
H.
Lähetä kommentti